Eli jatkuu.
26. Minun perheeseeni kuuluu isä, äiti ja isoveli Risto. Risto on varmaan maailman paras isoveli, vaikka välillä me tapellaan tosi pahasti. Nykyään me ei nähdä niin usein kuin ennen, ja varmaan siitä johtuu, että me ollaan nykyään paremmissa väleissäkin.
27. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä työtä, joka kiinnostaa ja ehkä inspiroikin. Minua ei kiinnosta palkan suuruus, sillä tärkeämpää on olla onnellinen.
28. Jos saisin miljoonan, matkustelisin, lähtisin ehkä vaihtoon, ostaisin oman klarinetin ja uuden pyörän, antaisin osan perheelle. Osan myös säästäisin ja osan laittaisin hyväntekeväisyyteen.
29. Olen vannonut miljoona kertaa, etten osta enää yhtään raidallista paitaa ja juuri viime viikolla kaupasta tarttui mukaan kaksi...
30. Lenkkeily on ihanaa! Ennen en yhtään tykännyt, nykyään saatan juosta aamulla 5-10 km musiikin säestyksellä. Aina ei jaksa lähteä, mutta joskus se on ihan parasta.
31. Ennen kuin kuulin Tyler Wardin kappaleita YouTubesta, en voinut sietää cover-biisejä, joita netistä löytyy. Tylerin avulla pääsin kiinni coverien ihmeelliseen maailmaan.
32. Tykkään laulaa suihkussa. Oma ääni kuulostaa siellä aina paremmalta.
33. Minulla on suunnitteilla ainakin neljä kirjaa. Yksi yksittäinen ja yksi trilogia, sekä ehkä runokirja. Toivon julkaisevani ainakin yhden teoksen, ennen kuin täytän 20.
34. Pienenä unelma-ammattejani olivat eläinlääkäri, balettitanssija(en koskaan harrastanut balettia), laulaja ja näyttelijä. Nykyään tiedän, ettei minusta tule mitään näistä.
35. Olen allerginen monille ruoka-aineille, joillekin siitepölyille ja muutamalle eläimelle. Allergioita on niin paljon, etten itsekään aina muista kaikkia.
36. En osannut laittaa kuvia blogspottiin ennen viime viikkoa, enkä vieläkään oikein tiedä, mitä kuvia lisäisin.
37. Tämä on toinen blogini. Ensimmäisen lopetin kiinnostuksen, ajan ja lukijoiden puutteessa. Tällekin meinasi käydä samoin.
38. Kykenen aamulla saamaan itseni valmiiksi esimerkiksi koulua varten noin 15 minuutissa. Tähän sisältyy herääminen, syöminen, vaatteiden vaihto, hiusten laitto ja hampaiden pesu. Olen useimmiten kuitenkin huomattavasti hitaampi, sillä katson tv:tä tai luen. Herään aikaisin, jotta ehtisin ottaa aamulla rauhassa.
39. Olen kotoisin Ylöjärveltä ja osittain siitä syystä tahtoisin jonain päivänä vielä asua Tampereella.
40. Liittyen haluuni päästä yliopistoon, olen jo katsellut yliopistojen sivuja ja pohtinut, minne hakisin.
41. Odotan ylioppilaskirjoituksia innolla ja aionkin kirjoittaa 8 ainetta(äidinkieli, lyhyt matikka, englanti, ranska, ruotsi, espanja, historia ja uskonto).
42. Kuuntelen klassista musiikkia, koska soitan sitä. Monet katsovat minua vähän kieroon tästä syystä, mutta nautin siitä.
43. En ole koskaan seurustellut. Olen ollut ihastunut muutamiin poikiin, mutta ihastus on mennyt usein nopeasti ohi, kun olen huomannut, että tunne ei ole molemmin puolinen. Minulla ei myöskään tullut vaihetta, jossa ihastuin näyttelijöihin tai valmentajiin, ennen kuin olin jo yläasteikäinen. Minusta ei kuitenkaan ole mikään kiire seurustella.
44. Hiukseni ovat olleet suht samanlaiset jo ekaluokasta asti ja tahtoisin joskus kokeilla jotakin muutakin, mutta en oikein uskalla. Pituutta on tosin jo lähtenyt aika reippaasti, varmaan lähemmäs puolta metriä(huh... kuulostaa pahalta).
45. Minua on pidetty "hätävaraystävänä" useammankin ihmisen toimesta ala-asteella ja osittain yläasteellakin. Se söi itsetuntoani ja pelkään vieläkin olevani ihmisille heittopussi.
46. Kun vaihdoin UPV:stä KaMaan pelaamaan, itseluottamukseni kasvoi huimasti. Vasta silloin ymmärsin, että minustakin pidetään, jos olen vain oma itseni.
47. Pesäpallossa ulkokentällä ei ole yhtään paikkaa, jota en olisi joskus pelannut. Siepparina olen ollut vain kerran. Suosikkipaikkojani ovat kakkospolttaja, kakkosvahti ja ykkösvahti.
48. Teen oikeasti melko paljon töitä koulun eteen. Sanon yleensä, etten lue paljoa, mutta jos rupeaa miettimään, olen oikeasti aika ahkera.
49. Tavoitteenani on saada lukiosta hyvät paperit ja ehkä päästä yliopistoon ilman pääsykoetta sisään.
50. Minun on yleensä vaikea valvoa yli yhden yöllä. Alan väsyä aika varhain ja varsinkin uutena vuotena ja juhannuksena kaverit koittaa pitää minua hereillä pidempään, kuin itse tahtoisin. Kuulemma ulkoilma virkistää.
tiistai 28. kesäkuuta 2011
50 faktaa - tiesitkö kaiken? osa 1.
Ensinnäkin, tervetuloa uusille lukijoille ja pahoittelut siitä, etten kykene vastaamaan kommentteihin(niitä nyt ei ole paljon, mutta en silti pysty). Joka tapauksessa. Juhannus on takana ja hauskaa oli. Vesisotaakin tuli pelattua. Kuvia saatte nähdä, jos saan ne joskus koneelle asti. Lähinnä maisemakuvia laitan, koska kaverit ei tahdo omia kuviaan tänne...
Mutta tämän päivän aiheeseen. 50 faktaa minusta.
1. Minussa elää Peter Panin henki, enkä halua kasvaa aikuiseksi. Ensi tammikuu tulee aivan liian pian ja tekisin melkein mitä vain, ettei minun tarvitsisi vielä täyttää 18 vuotta!
2. Olen koukussa englannin kieliseen fanfictioniin ja minulta löytyy suosikeista varmaan 100 linkkiä eri tarinoihin.
3. Jos löydän jonkun hyvän biisin, kuuntelen sitä monta kertaa peräkkäin(="raiskaan" Youtuben replay-nappulaa), kunnes kyllästyn ja vaihdan toiseen kappaleeseen. Näin on käynyt esimerkiksi Emma Salokosken Veden alla -, PMMP:n Joutsenet -, Steve Curtis Chapmanin Cinderella -, Superchickin One More - ja Rihannan Unfaithful -biiseille.
4. En ole koskaan maistanut tupakkaa ja alkoholia olen kuluttanut vain ehtoollisen yhteydessä, sekä viime vuonna jouluaatonaaton perheaterialla(maistoin valkoviiniä ja meinasin sylkäistä pois).
5. Kävin viime keväänä ensi kertaa ulkomailla, jollei Ruotsin risteilyä lasketa. Kävin joukkueen kanssa toukokuussa Rhodoksella ja orkesterin mukana kesäkuussa Lontoossa.
Rhodos oli mahtava...(Kuva on tosin Lindoksesta, jossa käytiin päivämatkalla)
... mutta Lontoosta tuli ikuinen rakkauteni. Haluan ehdottomasti vielä takaisin!!
6. Olen harmittavan pihi, enkä mielelläni osta mitään, mikä tuntuu hiukankin turhalta. Esimerkiksi vaatteiden ostaminen on välillä äärimmäisen vaikeaa, kun en osaa suhtautua mihinkään hyvän hintaisena.
7. Eniten rahaa minulta kuluu kirjoihin. Suurin osa on koulukirjoja, mutta ostan silloin tällöin myös muita, joskin aika harvoin. Matkustamiseen, jäätelöön(hyvin vähän) ja elokuvissa käymiseen käytän rahaa varsinkin kesäisin.
8. Olen hymiöiden suurkuluttaja. Sitä ei ehkä näistä teksteistä huomaa, mutta tekstiviesteissä ja foorumeilla näitä merkkejä vilisee.
9. Häpeän muutaman vuoden takaista minääni. Minulla ei ollut mitään ajatusta, minkä näköisenä ihmisten ilmoille kannattaa lähteä. Toivottavasti kukaan ei muistele...
10. Katson liikaa telkkaria. Lempisarjoihini lukeutuvat Heroes, Robin Hood, NCIS, NCIS: LA, Dance, Mentalist, Criminal Minds, Make It Or Break It ja Todistettavasti syyllinen. Sekä Heroesia, että Make It Or Break Itia(ihanasti taivutin.. anteeksi) olen katsonut edellä Suomen "aikaa".
11. Haluaisin lukea enemmän, mutta vapaa-aikani, jota en vietä pesiskentällä tai soittamassa, pakkaa kulumaan tietokoneella oleskellessa, koska olen laiska.
12. Haluan opiskelemaan yliopistoon, mutta minulla ei ole juurikaan ajatusta opintolinjasta vielä. Olen pallotellut ajatuksia kielien, äidinkielen tai historian opiskelusta, mutta nyt mietin jo yhteiskuntatieteitäkin.
13. Haluaisin äänestää ensi vuonna presidentinvaaleissa. En kuitenkaan ole varma, saanko äänestää edes mahdollisella toisella kierroksella. Ensimmäiselle kierrokselle olen viikon liian nuori.
14. Ennen inhosin politiikkaa, nyt se kiinnostaa minua. Ehkä joku on huomannutkin teksteistä, että olen pohtinut vähän kaikenlaista.
15. Olen melko pitkäjänteinen harrastusteni kanssa. Joskus pikkuisena kävin Helkanuorissa n. 5 vuotta, Tanhussa n. 3 vuotta, tanssimassa n. 3 vuotta. Nykyisin harrastan klarinetin soittoa. Musiikki on tullut elämääni melkein 12 vuotta sitten. Pesäpallo löysi paikkansa kalenterista lähes 8 vuotta sitten(ellei lasketa veljen aloittamisaikaa, jolloin aloin käymään lyömässä joskus kesäisin).
16. Rakastan elokuvia. Tykkään katsoa leffoja yksinkin, vaikka seurassakin on tietty mukavaa. Elokuvissa en kuitenkaan ole käynyt yksinäni.
17. Puhun viittä eri kieltä(suomi, englanti, ranska, ruotsi, espanja), mutta haluaisin opiskella vielä ainakin italiaa.
18. Harkitsin tosi pitkään venyttäväni lukio-opintojani 3,5-4 vuoteen, mutta päädyin sitten kolmeen vuoteen.
19. Minusta tulee ylioppilas samana päivänä, kun nuorin serkkuni täyttää 2 vuotta. Jos olisin opiskellut 3,5 vuotta, olisi lakkiaispäivä todennäköisesti osunut toisen serkkuni 11-vuotispäivään.
20. Rakastan kirjoittamista, mutta en tykkää puhua siitä vähänkään vieraammille ihmisille. Jos luotan johonkin, saatan puhua tosi paljonkin(sori kaverit!)
21. En aina tykkää syödä mitään epäterveellistä ihmisten edessä, koska minulle tulee olo, että kaikki kuvittelevat minun syövän aina epäterveellisesti.
22. Olen ollut pesäpallon kanssa muutaman kerran lopettamisen partaalla, mutta tällä hetkellä se on minulle äärettömän tärkeää, enkä ole koskaan aiemmin nauttinut siitä yhtä paljon.
23. Olen katsonut 3 Twilight-elokuvaa netistä, enkä vieläkään tajua, mitä ihmiset näkevät niissä. Varsinkin sarjan mukanaan tuoma vampyyribuumi on hiukan naurettava. Kaikki vain yrittävät ratsastaa toistensa siivellä.
24. Olen tänä kesänä ensimmäistä kertaa varsinaisissa kesätöissä pesiskouluohjaajana. Täytyy sanoa, että saan helppoa rahaa, sillä puuha on tosi mukavaa ja lasten kanssa puuhailu on aina hauskaa(vaikka ne osaakin olla välillä tosi raivostuttavia).
25. Haaveilen omasta maalaistalosta. Kaikkein mieluiten ostaisin ja kunnostaisin suvulle kuuluvan Vanhatalon. Minulla on tavallaan romanttisia unelmia omasta ullakkokamarista ja tiedän jo, miten tahtoisin sen sisustaa. Vanhassatalossa ei tosin ole ullakkokamaria.
Tässä osa 1. Jatkan myöhemmin. Juuri nyt en keksi lisää faktoja kerrottavaksi.
Mutta tämän päivän aiheeseen. 50 faktaa minusta.
1. Minussa elää Peter Panin henki, enkä halua kasvaa aikuiseksi. Ensi tammikuu tulee aivan liian pian ja tekisin melkein mitä vain, ettei minun tarvitsisi vielä täyttää 18 vuotta!
2. Olen koukussa englannin kieliseen fanfictioniin ja minulta löytyy suosikeista varmaan 100 linkkiä eri tarinoihin.
3. Jos löydän jonkun hyvän biisin, kuuntelen sitä monta kertaa peräkkäin(="raiskaan" Youtuben replay-nappulaa), kunnes kyllästyn ja vaihdan toiseen kappaleeseen. Näin on käynyt esimerkiksi Emma Salokosken Veden alla -, PMMP:n Joutsenet -, Steve Curtis Chapmanin Cinderella -, Superchickin One More - ja Rihannan Unfaithful -biiseille.
4. En ole koskaan maistanut tupakkaa ja alkoholia olen kuluttanut vain ehtoollisen yhteydessä, sekä viime vuonna jouluaatonaaton perheaterialla(maistoin valkoviiniä ja meinasin sylkäistä pois).
5. Kävin viime keväänä ensi kertaa ulkomailla, jollei Ruotsin risteilyä lasketa. Kävin joukkueen kanssa toukokuussa Rhodoksella ja orkesterin mukana kesäkuussa Lontoossa.
Rhodos oli mahtava...(Kuva on tosin Lindoksesta, jossa käytiin päivämatkalla)
... mutta Lontoosta tuli ikuinen rakkauteni. Haluan ehdottomasti vielä takaisin!!
6. Olen harmittavan pihi, enkä mielelläni osta mitään, mikä tuntuu hiukankin turhalta. Esimerkiksi vaatteiden ostaminen on välillä äärimmäisen vaikeaa, kun en osaa suhtautua mihinkään hyvän hintaisena.
7. Eniten rahaa minulta kuluu kirjoihin. Suurin osa on koulukirjoja, mutta ostan silloin tällöin myös muita, joskin aika harvoin. Matkustamiseen, jäätelöön(hyvin vähän) ja elokuvissa käymiseen käytän rahaa varsinkin kesäisin.
8. Olen hymiöiden suurkuluttaja. Sitä ei ehkä näistä teksteistä huomaa, mutta tekstiviesteissä ja foorumeilla näitä merkkejä vilisee.
9. Häpeän muutaman vuoden takaista minääni. Minulla ei ollut mitään ajatusta, minkä näköisenä ihmisten ilmoille kannattaa lähteä. Toivottavasti kukaan ei muistele...
10. Katson liikaa telkkaria. Lempisarjoihini lukeutuvat Heroes, Robin Hood, NCIS, NCIS: LA, Dance, Mentalist, Criminal Minds, Make It Or Break It ja Todistettavasti syyllinen. Sekä Heroesia, että Make It Or Break Itia(ihanasti taivutin.. anteeksi) olen katsonut edellä Suomen "aikaa".
11. Haluaisin lukea enemmän, mutta vapaa-aikani, jota en vietä pesiskentällä tai soittamassa, pakkaa kulumaan tietokoneella oleskellessa, koska olen laiska.
12. Haluan opiskelemaan yliopistoon, mutta minulla ei ole juurikaan ajatusta opintolinjasta vielä. Olen pallotellut ajatuksia kielien, äidinkielen tai historian opiskelusta, mutta nyt mietin jo yhteiskuntatieteitäkin.
13. Haluaisin äänestää ensi vuonna presidentinvaaleissa. En kuitenkaan ole varma, saanko äänestää edes mahdollisella toisella kierroksella. Ensimmäiselle kierrokselle olen viikon liian nuori.
14. Ennen inhosin politiikkaa, nyt se kiinnostaa minua. Ehkä joku on huomannutkin teksteistä, että olen pohtinut vähän kaikenlaista.
15. Olen melko pitkäjänteinen harrastusteni kanssa. Joskus pikkuisena kävin Helkanuorissa n. 5 vuotta, Tanhussa n. 3 vuotta, tanssimassa n. 3 vuotta. Nykyisin harrastan klarinetin soittoa. Musiikki on tullut elämääni melkein 12 vuotta sitten. Pesäpallo löysi paikkansa kalenterista lähes 8 vuotta sitten(ellei lasketa veljen aloittamisaikaa, jolloin aloin käymään lyömässä joskus kesäisin).
16. Rakastan elokuvia. Tykkään katsoa leffoja yksinkin, vaikka seurassakin on tietty mukavaa. Elokuvissa en kuitenkaan ole käynyt yksinäni.
17. Puhun viittä eri kieltä(suomi, englanti, ranska, ruotsi, espanja), mutta haluaisin opiskella vielä ainakin italiaa.
18. Harkitsin tosi pitkään venyttäväni lukio-opintojani 3,5-4 vuoteen, mutta päädyin sitten kolmeen vuoteen.
19. Minusta tulee ylioppilas samana päivänä, kun nuorin serkkuni täyttää 2 vuotta. Jos olisin opiskellut 3,5 vuotta, olisi lakkiaispäivä todennäköisesti osunut toisen serkkuni 11-vuotispäivään.
20. Rakastan kirjoittamista, mutta en tykkää puhua siitä vähänkään vieraammille ihmisille. Jos luotan johonkin, saatan puhua tosi paljonkin(sori kaverit!)
21. En aina tykkää syödä mitään epäterveellistä ihmisten edessä, koska minulle tulee olo, että kaikki kuvittelevat minun syövän aina epäterveellisesti.
22. Olen ollut pesäpallon kanssa muutaman kerran lopettamisen partaalla, mutta tällä hetkellä se on minulle äärettömän tärkeää, enkä ole koskaan aiemmin nauttinut siitä yhtä paljon.
23. Olen katsonut 3 Twilight-elokuvaa netistä, enkä vieläkään tajua, mitä ihmiset näkevät niissä. Varsinkin sarjan mukanaan tuoma vampyyribuumi on hiukan naurettava. Kaikki vain yrittävät ratsastaa toistensa siivellä.
24. Olen tänä kesänä ensimmäistä kertaa varsinaisissa kesätöissä pesiskouluohjaajana. Täytyy sanoa, että saan helppoa rahaa, sillä puuha on tosi mukavaa ja lasten kanssa puuhailu on aina hauskaa(vaikka ne osaakin olla välillä tosi raivostuttavia).
25. Haaveilen omasta maalaistalosta. Kaikkein mieluiten ostaisin ja kunnostaisin suvulle kuuluvan Vanhatalon. Minulla on tavallaan romanttisia unelmia omasta ullakkokamarista ja tiedän jo, miten tahtoisin sen sisustaa. Vanhassatalossa ei tosin ole ullakkokamaria.
Tässä osa 1. Jatkan myöhemmin. Juuri nyt en keksi lisää faktoja kerrottavaksi.
torstai 23. kesäkuuta 2011
Tänään olisi tarkoitus siirtyä juhannuksen viettoon ystäväperheen mökille. Pääsen taas viettämään pari ihanaa päivää Iriksen ja Inarin(niin ja Santerin ja Kristianin)kanssa! Täytyy vain toivoa, ettei kauheasti sada.
Eilen oli viimeinen peli ennen juhannustaukoa(jatketaan maanantaina B-tyttöjen pelillä, tosin kokoonpanoon kuuluvuudesta ei ole tietoa). Käytiin Tampereella pelaamassa naisten maakuntasarjaa. Ottelu oli Manse PP(+Hämeenkyrö)-KaMa ja se päättyi sievästi 0-2(11-12, 1-6). Täältä voitte lukea Mansen otteluraportin. Vastaavasti jo maanantaina käytiin B-tyttöjen kanssa hakemassa kolme pistettä Hämeenkyröstä. Oma peli on ollut vaihtelevaa. Eilen meni alkupeli huonosti, mutta se parani loppua kohden. Toin kaksi juoksua, mutta yhtään en lyönyt.
Hauskaa juhannusta kaikille!
tiistai 21. kesäkuuta 2011
One more
Superchick - One more
It feels like I have lost this fight
They think that I am staying down
But I'm not giving up tonight
Tonight the wall is coming down
I am stronger than my fears
This is the mountain that I climb
Got 100 steps to go
Tonight I'll make it 99
One more
Go one more
Yeah, yeah
Don't stop now
Go one more
Yeah, yeah
One more
Go one more
Go one more
Yeah, yeah
I have everything to lose
By not getting up to fight
I might get used to giving up
So I am showing up tonight
I am my own enemy
The battle fought within my mind
If I can overcome step one
I can face the 99
One more
Go one more...
Make it or break it, kausi 2, jakso 19-20; Kaylien permantosarja. Rakastuin biisiin ja sen sanoihin.
It feels like I have lost this fight
They think that I am staying down
But I'm not giving up tonight
Tonight the wall is coming down
I am stronger than my fears
This is the mountain that I climb
Got 100 steps to go
Tonight I'll make it 99
One more
Go one more
Yeah, yeah
Don't stop now
Go one more
Yeah, yeah
One more
Go one more
Go one more
Yeah, yeah
I have everything to lose
By not getting up to fight
I might get used to giving up
So I am showing up tonight
I am my own enemy
The battle fought within my mind
If I can overcome step one
I can face the 99
One more
Go one more...
Make it or break it, kausi 2, jakso 19-20; Kaylien permantosarja. Rakastuin biisiin ja sen sanoihin.
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Syömishäiriöistä
Viime aikoina olen miettinyt, mikä aiheuttaa syömishäiriöt. Johtuuko se itsestä? Omista ajatuksista, tuskasta tai ongelmista? Vai painaako yhteiskunta tai läheisten odotukset harteilla niin paljon, että on pakko löytää jokin, mitä kontrolloida? Varmaa on, että syömishäiriöt eivät ole mukavia kenellekään.
Monesti perfektionismi ja ylitunnollisuus liitetään anoreksiaan. Toisaalta ymmärrän tämän rinnastuksen. Helposti sellainen ihminen, joka pyrkii orjallisesti noudattamaan muiden toiveita, ohjeita ja ihanteita ajautuu tilanteeseen, jossa on omien odotustensa vanki. Ehkä juuri se tekee sairaudesta itselle ja muille vaikean myöntää. Kukaan tuskin tahtoo myöntää ajatustensa olevan pienelläkään tavalla sairaita.
Entä bulimia? Tai ortoreksia? Millä niitä voi selittää? Bulimian minä liittäisin itseinhoon vielä anoreksiaa vahvemmin. Siinähän siitä päällisin puolin on kyse. Halu ja tavoite on olla laiha, mutta ruoka houkuttaa liikaa. Sitten, kun ahmiminen loppuu, inho ottaa vallan ja ruoka päätyy yläkautta ulos. Ortoreksia taas lienee urheilullisille ihmisille tavallinen. Minä en ollut siitä kuullutkaan ennen yläastetta, mutta se ei kuulosta yhtä pahalta kuin anoreksia ja bulimia. Ortorektikkohan elää yltiöterveellisesti. Toisaalta en sellaistakaan elämää tahtoisi, vaikka välillä se saattaisi tehdä vain hyvää.
Varoituksia syömishäiriöstä kuulee usein.
"Varo sitten, ettet päädy anorektikoksi."
"Katsokin sitten..."
Mutta voiko sitä oikeasti ennustaa tai arvata? Näkeekö jostakin ihmisestä, että joo, tosta tulee bulimikko? Minä en usko, että pienestä lapsesta ainakaan näkee, mutta sitten kun merkkejä ilmaantuu, se voi olla hyvinkin selkeää. Minä en montaa syömishäiriöistä ihmistä tunne, joten en ole kovin hyvä arvioimaan tätä.
Syömishäiriöisten blogit ovat usein hyvin ahdistavaa luettavaa. Silti luen niitä. Miksi? Koska tahdon todistaa itselleni, miten hyvällä pohjalla minun elämäni on. Enempää en osaa kirjoittaa. Jääköön jokaisen omaan pohdintaan.
Steven Curtis Chapman - Cinderella
Monesti perfektionismi ja ylitunnollisuus liitetään anoreksiaan. Toisaalta ymmärrän tämän rinnastuksen. Helposti sellainen ihminen, joka pyrkii orjallisesti noudattamaan muiden toiveita, ohjeita ja ihanteita ajautuu tilanteeseen, jossa on omien odotustensa vanki. Ehkä juuri se tekee sairaudesta itselle ja muille vaikean myöntää. Kukaan tuskin tahtoo myöntää ajatustensa olevan pienelläkään tavalla sairaita.
Entä bulimia? Tai ortoreksia? Millä niitä voi selittää? Bulimian minä liittäisin itseinhoon vielä anoreksiaa vahvemmin. Siinähän siitä päällisin puolin on kyse. Halu ja tavoite on olla laiha, mutta ruoka houkuttaa liikaa. Sitten, kun ahmiminen loppuu, inho ottaa vallan ja ruoka päätyy yläkautta ulos. Ortoreksia taas lienee urheilullisille ihmisille tavallinen. Minä en ollut siitä kuullutkaan ennen yläastetta, mutta se ei kuulosta yhtä pahalta kuin anoreksia ja bulimia. Ortorektikkohan elää yltiöterveellisesti. Toisaalta en sellaistakaan elämää tahtoisi, vaikka välillä se saattaisi tehdä vain hyvää.
Varoituksia syömishäiriöstä kuulee usein.
"Varo sitten, ettet päädy anorektikoksi."
"Katsokin sitten..."
Mutta voiko sitä oikeasti ennustaa tai arvata? Näkeekö jostakin ihmisestä, että joo, tosta tulee bulimikko? Minä en usko, että pienestä lapsesta ainakaan näkee, mutta sitten kun merkkejä ilmaantuu, se voi olla hyvinkin selkeää. Minä en montaa syömishäiriöistä ihmistä tunne, joten en ole kovin hyvä arvioimaan tätä.
Syömishäiriöisten blogit ovat usein hyvin ahdistavaa luettavaa. Silti luen niitä. Miksi? Koska tahdon todistaa itselleni, miten hyvällä pohjalla minun elämäni on. Enempää en osaa kirjoittaa. Jääköön jokaisen omaan pohdintaan.
Steven Curtis Chapman - Cinderella
torstai 2. kesäkuuta 2011
Yhteiskunnallisuutta ja pakkoruotsia
Lukion eka vuosi on käytännöllisesti katsoen pulkassa. Tänään oli viimeinen "työpäivä", joka sisälsi kirkon, kokeiden palautuksen, kuoron ja ryhmänohjausta, sekä kevätjuhlapäivä ja sitten alkaa enemmän tai vähemmän ansaittu kesäloma. Saapahan ainakin olla arvosanoihin tyytyväinen. Oma taso pysyi suht samana kuin peruskoulussa. Minun lomani käsittänee pesäpalloa, vähän lisää pesäpalloa ja vielä pesäpalloa. Ai niin ja historian itsenäinen kurssi, uskonnon opiskelua, lukemista, uimista, kavereiden kanssa oleskelua, kirjoittelua ja soittamista. Eli kaikkea mukavaa. Toivottavasti kesästä tulee niin mahtava, kuin miltä se näin etukäteen vaikuttaa!
Viime aikoina, oikeastaan eduskuntavaaleista lähtien, olen miettinyt tosi paljon yhteiskunnallisia asioita ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa. Mun jakeluun ei ole oikeastaan koskaan mennyt rasistiset vitsit tai blondivitsit. Tietty mä nauran niitä, jos naurattaa, eikä ne nyt varsinasesti häiritse, mutta toisinaan, en voi olla miettimättä, miksi ihmiset vitsailevat toisistaan - tai tarkemmin sanottuna juuri sellaisista ihmisistä, jotka ovat erilaisia. Tosin suomalaiset kertoo paljon myös näitä "suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen" -vitsejä, jotka on ihan yhtä lailla ns. pilkkaavia suomalaisia, kuin muitakin kohtaan. Silti, välillä erilaisista vitsaileminen on outoa.
Tahtoisin hirvittävästi osallistua jonkinlaiseen vapaaehtoistyöhön, mutta mulla on turhan vähän aikaa sellaiseen. Todennäköisesti tulevaisuudessa, sitten kun lukio-opinnot on ohi ja lähden opiskelemaan eteenpäin, liityn johonkin järjestöön tai vastaavaan. Tai sitten "otan" kummilapsen jostakin kehitysmaasta. Haluan kuitenkin pystyä tekemään jotain hyvää, vaikkei musta luultavasti tulekaan lääkäriä tai sairaanhoitajaa tai mitään vastaavaa. Tosin meidän äiti sanoi, että kaikki ammatit auttavat ihmisiä, oli sitten lääkäri, roskakuski, historijoitsija tai kaupan kassaneiti. Ja toisaalta mä ymmärrän mitä se tarkoittaa.
Joka tapauksessa ehkä eniten oon miettinyt suomenruotsalaisia ja varsinkin ruotsin kielen asemaa Suomessa. Mun mielestä on hienoa, että meillä on kaksi virallista kieltä. Mä olen aina kokenut sen rikkautena, vaikka jotkut puhuu vaan "pakkoruotsista". Mä todennäköisesti opiskelisin ruotsia, vaikka se ei olisi pakollinen aine. No, jos totta puhutaan opiskelisin varmaan myös italiaa ja saksaa ja norjaa ja tanskaa ja vähän kaikkia muitakin kieleiä, jos se vain olisi mahdollista ja järkevää. Eli minä en ehkä ole kaikista paras vertailukohta tässä tilanteessa. Silti minusta kielet ovat rikkaus.
Samalla, kun puhutaan pakkoruotsin lopetuksesta, voidaan puhua myös pakkosuomen lopetuksesta suomenruotsalaisten oppisuunnitelmissa. Jos me emme opiskele, miksi heidänkään pitäisi? Minun käsitykseni mukaan monetkaan suomenruotsalaiset eivät puhu kovin hyvää suomea, mutta moniko suomalainen puhuu hyvää ruotsia? Jo pelkkä asenne sen opiskelua kohtaan kertoo, miten vähän panostamme koko kieleen. Jotkut arvelevat, että pakkoruotsi toisi poistuessaan Suomeen lisää hyviä ruotsin osaajia, koska ne, jotka opiskelisivat sitä, olisivat motivoituneita. Minä tosin luulen, että silloin myös edes hiukan ruotsia taitavien määrän olisi hyvä kasvaa, sillä suomenruotsalaisten ei voisi enää olettaa pärjäävän edes arkiasioissa suomella, koska he eivät ole sitä opiskelleet.
Tästä nyt ei kannata päätellä, että pitäisin enemmän ruotsista, kuin suomesta. Rakastan suomen kieltä ja se on minusta yksi maailman kauneimpia kieliä omalla tavallaan. Ruotsi ei kuulosta korvaan yhtä hyvältä, ehkä koska sitä ei välttämättä ymmärrä, mutta arvostan myös sitä kielenä. Silti suomi on minulle se ykkönen ja kieli, jolla osaan ilmaista tunteitani parhaiten(vaikka välillä englanti antaa aika kovan vastuksen).
Eksyin jotenkin kummasti taas sivuraiteille alkuperäisestä asiastani. Tarkoitukseni oli puhua lasten oloista kehitysmaissa, mutta jostain syystä olette nyt saaneet lukea mielettömän sekavan vuodatuksen Suomen kielioloista. Mistähän nyt tuulee? Ehkä saan vielä jonakin päivänä ulos kehitysmaatekstin, jota olen kaavaillut viimeiset puolitoista kuukautta. Ainakin. Nyt en sitä enää ala tähän perään suoltaa. Kovin moni ei ehkä arvostaisi.
Pari viimeistä päivää mulla on ollut todella hyvä fiilis. Sain pikkuisen serkkutytön muutama päivä sitten. Vauva syntyi keskosena, mutta oli ilmeisesti terve ja ihan hyväkuntoinen. En malta odottaa että näen suvun uuden tulokkaan! Tähän "serkkukuumeeseen" lisätään vielä koulun loppuminen ja kesä(!) ja hyväntuulenpaketti on valmis. Harmittaa vain vähän joutua joka päivä tuomariksi, mutta ehkä sekin siitä. Lauantaina ei ainakaan tarvi viheltää yhtään peliä, kun mennään serkun valmistujaisjuhliin Turkuun. Sain sitä varten kivan punaisen kukkamekon ja elämäni ekat korkokengät! Huu.. katsellaanpa miten pysyn pystyssä.
Nauttikaa kesästä!
Eli tästä löytyy PMMP:n Kesä 95, joka kuullaan Ulvilan lukion kevätjuhlassa kuoron ja muutaman solistin ja bändin toimesta. Jostain syystä en nyt löytänyt mitään muuta, kuin live-version. Pahoittelut.
Viime aikoina, oikeastaan eduskuntavaaleista lähtien, olen miettinyt tosi paljon yhteiskunnallisia asioita ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa. Mun jakeluun ei ole oikeastaan koskaan mennyt rasistiset vitsit tai blondivitsit. Tietty mä nauran niitä, jos naurattaa, eikä ne nyt varsinasesti häiritse, mutta toisinaan, en voi olla miettimättä, miksi ihmiset vitsailevat toisistaan - tai tarkemmin sanottuna juuri sellaisista ihmisistä, jotka ovat erilaisia. Tosin suomalaiset kertoo paljon myös näitä "suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen" -vitsejä, jotka on ihan yhtä lailla ns. pilkkaavia suomalaisia, kuin muitakin kohtaan. Silti, välillä erilaisista vitsaileminen on outoa.
Tahtoisin hirvittävästi osallistua jonkinlaiseen vapaaehtoistyöhön, mutta mulla on turhan vähän aikaa sellaiseen. Todennäköisesti tulevaisuudessa, sitten kun lukio-opinnot on ohi ja lähden opiskelemaan eteenpäin, liityn johonkin järjestöön tai vastaavaan. Tai sitten "otan" kummilapsen jostakin kehitysmaasta. Haluan kuitenkin pystyä tekemään jotain hyvää, vaikkei musta luultavasti tulekaan lääkäriä tai sairaanhoitajaa tai mitään vastaavaa. Tosin meidän äiti sanoi, että kaikki ammatit auttavat ihmisiä, oli sitten lääkäri, roskakuski, historijoitsija tai kaupan kassaneiti. Ja toisaalta mä ymmärrän mitä se tarkoittaa.
Joka tapauksessa ehkä eniten oon miettinyt suomenruotsalaisia ja varsinkin ruotsin kielen asemaa Suomessa. Mun mielestä on hienoa, että meillä on kaksi virallista kieltä. Mä olen aina kokenut sen rikkautena, vaikka jotkut puhuu vaan "pakkoruotsista". Mä todennäköisesti opiskelisin ruotsia, vaikka se ei olisi pakollinen aine. No, jos totta puhutaan opiskelisin varmaan myös italiaa ja saksaa ja norjaa ja tanskaa ja vähän kaikkia muitakin kieleiä, jos se vain olisi mahdollista ja järkevää. Eli minä en ehkä ole kaikista paras vertailukohta tässä tilanteessa. Silti minusta kielet ovat rikkaus.
Samalla, kun puhutaan pakkoruotsin lopetuksesta, voidaan puhua myös pakkosuomen lopetuksesta suomenruotsalaisten oppisuunnitelmissa. Jos me emme opiskele, miksi heidänkään pitäisi? Minun käsitykseni mukaan monetkaan suomenruotsalaiset eivät puhu kovin hyvää suomea, mutta moniko suomalainen puhuu hyvää ruotsia? Jo pelkkä asenne sen opiskelua kohtaan kertoo, miten vähän panostamme koko kieleen. Jotkut arvelevat, että pakkoruotsi toisi poistuessaan Suomeen lisää hyviä ruotsin osaajia, koska ne, jotka opiskelisivat sitä, olisivat motivoituneita. Minä tosin luulen, että silloin myös edes hiukan ruotsia taitavien määrän olisi hyvä kasvaa, sillä suomenruotsalaisten ei voisi enää olettaa pärjäävän edes arkiasioissa suomella, koska he eivät ole sitä opiskelleet.
Tästä nyt ei kannata päätellä, että pitäisin enemmän ruotsista, kuin suomesta. Rakastan suomen kieltä ja se on minusta yksi maailman kauneimpia kieliä omalla tavallaan. Ruotsi ei kuulosta korvaan yhtä hyvältä, ehkä koska sitä ei välttämättä ymmärrä, mutta arvostan myös sitä kielenä. Silti suomi on minulle se ykkönen ja kieli, jolla osaan ilmaista tunteitani parhaiten(vaikka välillä englanti antaa aika kovan vastuksen).
Eksyin jotenkin kummasti taas sivuraiteille alkuperäisestä asiastani. Tarkoitukseni oli puhua lasten oloista kehitysmaissa, mutta jostain syystä olette nyt saaneet lukea mielettömän sekavan vuodatuksen Suomen kielioloista. Mistähän nyt tuulee? Ehkä saan vielä jonakin päivänä ulos kehitysmaatekstin, jota olen kaavaillut viimeiset puolitoista kuukautta. Ainakin. Nyt en sitä enää ala tähän perään suoltaa. Kovin moni ei ehkä arvostaisi.
Pari viimeistä päivää mulla on ollut todella hyvä fiilis. Sain pikkuisen serkkutytön muutama päivä sitten. Vauva syntyi keskosena, mutta oli ilmeisesti terve ja ihan hyväkuntoinen. En malta odottaa että näen suvun uuden tulokkaan! Tähän "serkkukuumeeseen" lisätään vielä koulun loppuminen ja kesä(!) ja hyväntuulenpaketti on valmis. Harmittaa vain vähän joutua joka päivä tuomariksi, mutta ehkä sekin siitä. Lauantaina ei ainakaan tarvi viheltää yhtään peliä, kun mennään serkun valmistujaisjuhliin Turkuun. Sain sitä varten kivan punaisen kukkamekon ja elämäni ekat korkokengät! Huu.. katsellaanpa miten pysyn pystyssä.
Nauttikaa kesästä!
Eli tästä löytyy PMMP:n Kesä 95, joka kuullaan Ulvilan lukion kevätjuhlassa kuoron ja muutaman solistin ja bändin toimesta. Jostain syystä en nyt löytänyt mitään muuta, kuin live-version. Pahoittelut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)